Alkanut vuosi on tärkeä merkkivuosi Suomelle. Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta Suomen autonomisen ajan alkamisesta. Merkkivuoden 1809 kunniaksi järjestetään Suomessa lukuisa eri tilaisuuksia ja tapahtumia. Kotimaan tapahtumien lisäksi merkkivuotta muistetaan myös Ruotsin ja Venäjän kanssa yhteistyössä järjestettävillä tapahtumilla. Merkkivuoden verkkosivustolta löytyy lisää tietoa 1809 merkkivuoden tapahtumista.
Vuosi 2009 on myös suomalaiselle lakikirjallemme tärkeä merkkivuosi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun ensimmäinen suomenkielinen lakikirja julkaistiin Suomessa. Kyseessä oli vuonna 1759 ilmestynyt Ruotzin Waldacunnan Laki, joka oli lääninsihteeri Samuel Forseenin käännös 1734 vuoden laista. Forseenin käännös valmistui jo vuonna 1738, mutta ilmestyi lähes 20 vuotta myöhemmin Turun hovioikeuden aktuaarin, Yrjö Saloniuksen, ostettua painatusoikeudet Forseenin perillisiltä.
Vuosien varrella suomenkielinen lakikirja on ilmestynyt eri muodoissa useiden eri kustantajien toimesta. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisu vuonna 1865 valtion tuella suomenkielisen lakikirjan josta sittemmin otettiin useita uusia painoksia. Vuodesta 1939 ilmestyi K.J. Ståhlbergin toimittama ja valtion kustantama Julkisen oikeuden lakikirja. Vuosina 1955-1973 ilmestyi Y. J. Hakulisen toimittama Lakikirja, jota yleisesti kutsuttiin Pikku-Hakuliseksi. Ensimmäinen Suomen Laki I –teos ilmestyi puolestaan vuonna 1955.
Tänä päivänä Talentumin kustantama Suomen Laki –teos on paisunut kolmiosaiseksi. Lisäksi Suomen Laki –teos on vuodesta 1997 ilmestynyt myös sähköisenä, Suomenlaki.com –nimisenä palveluna. Viime vuonna Editan toi markkinoille Lakikirja –teoksensa johon on koottu lainsäädäntöä yksityis-, rikos- ja prosessioikeuden aloilta. Tänä vuonna Editan Lakikirjasta ilmestyy julkisoikeuden lainsäädäntöä sisältävä toinen osa.
Suomalainen lakikirja on vuosien varrella käynyt läpi monta murrosvaihetta. Voimassa oleva lainsäädäntö on nykyään pitkälti saatavilla sähköisessä muodossa mm. Finlex-tietopankissa. Tästä huolimatta painettu lakikirja on oikeuden ja lainkäytön symboli joka edelleen puoltaa paikkansa myös lainlaatijan ja lainsoveltajan käytännön työkaluna.
Eduskunnan kirjasto kunnioittaa 250-vuotista lakikirjaa lokakuussa järjestettävällä näyttelyllä.
- Erika Bergström
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti