Eduskuntaryhmien rooli puoluetoiminnassa vahvistuu jälleen

Äänioikeus ja luokkajako kavensivat kansanedustajien valtaa

Eurooppalaisten poliittisten puolueiden sisäinen vallanjako on askarruttanut tutkijoita aina 1800-luvun viimeiseltä neljännekseltä lähtien. Alalla elävän yleistyksen mukaan tuolloin siihen saakka autonomisesti toimineiden kansanedustajaryhmien rinnalle alkoi nousta parlamenttien ulkopuolella toimivia organisaatioita, joiden tehtävänä oli houkutella äänioikeuden laajentumisen myötä huimasti kasvanutta äänestäjäkuntaa. Kun yhteiskunnallinen vallanjako alkoi aseman ja varallisuuden sijaan määräytyä vaalikannatuksen perusteella, vaalikoneiston johtajat voimaantuivat ja ryhtyivät vaatimaan sananvaltaa myös siinä, mitä puolueen edustajat tekivät parlamentissa, jonne vaalikoneistot olivat heidät nostaneet.

Toinen yleistys kertoo, että samoihin aikoihin sosialismin vahvistumisen myötävaikutuksella politisoitunut luokkajako ja sen tapa korostaa yhteisyyttä aiheutti sen, että edustajan avoin mandaatti, kyky itsenäiseen harkintaan, alkoi hiljalleen korvautua imperatiivisella mandaatilla, edustajan velvollisuudella noudattaa puolueen yhteistä linjaa. Yhteisten asioiden hoito, mitä eliittidemokratian aikainen keskusteluun ja "jaettuun tilannekuvaan" perustuva toiminta suurimmassa määrin oli, alkoi korvautua ryhmäkohtaisten intressien korostamisella. Hiljalleen syntyi puoluedemokratiaksi kutsuttu poliittinen järjestys, missä yhteiskunnallista luokkajakoa heijastaneet puolueet omivat demokraattisen päätösvallan itselleen.

Tietoa ja oppia kirjastosta

Eduskunnan kirjasto tekee parhaansa parantaakseen kansalaisten tuntemusta eduskunnasta, oikeudesta ja yhteiskunnasta. Mielestämme tietämys eduskunnan ja yhteiskunnan toiminnasta on tärkeä edellytys kansalaisten vaikutusmahdollisuuksille ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Olemalla kaikille avoin Eduskunnan kirjasto tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.

Korkeakouluharjoittelijalta

Valokuva: Heikki Rajala / Eduskunta

Uskoisitko, että valtion korkeakouluharjoittelija istuu vuositulojensa perusteella jossakin maailman rikkaimman kuudenneksen sisällä (Global Rich List , How Rich Am I? )? Siis se sama opiskelija, joka syö opintotuella ostettuja papuja ja riisiä, jotta jaksaa juosta kilpaa köyhyysrajan kanssa. On lottovoitto syntyä Suomeen. En varmasti ollut ansainnut sitä, mutta en toisaalta juonitellutkaan sitä keneltäkään ansaitsevalta pois.

Vuoden 2017 IFLAn antia: huomioita EU-tallekirjastoista ja EU-tiedon löytyvyydestä

Kuuntelin tämän vuoden Puolan Wroclawissa järjestetyssä kansainvälisessä kirjastokonferenssissa IFLA:ssa kreikkalaisten Anthi Katsirikoun ja Vasiliki Rigakoun esityksen From the European Institutions to the European Citizens: the information channels through the European Documentation Centres (EDCs)



Valokuva: Tommi Peuhkurinen / Eduskunta

Syksy saa ja sen mukana koittaa uusi aika kirjastossa

Kuva: Heikki Rajala / Eduskunta 

Meille kesän lapsille syksystä puhuminen on aina aavistuksen kivuliasta – aivan kuin ajan kulku pakottaisi meidät joka vuosi totuuden eteen tunnustamaan vuoden kierto todeksi ja arki alkavaksi.

Tänä vuonna on hieman toisin ja syksy tuo mukanaan paljon uutta ja entistä ehompaa. Näin syksyn hämärä ja kellastuvat lehdet tuovat mukanaan paljon pitkään odotettua ja kauan kaivattua kirjastolle ja koko eduskuntayhteisölle.