 |
| Kuvalähde:IFLA |
Valeuutisten nousu julkiseen keskusteluun on saanut myös myönteisiä seurauksia – median lisäksi erityisesti oppilaitokset ja kirjastot ovat heränneet kiinnittämään huomiota uudella tavalla tiedon luotettavan ja laadukkaan tiedon saantiin ja medialukutaitoon. Luotettava tieto on jälleen arvossaan.
Kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA on tuottanut kirjastoille malliksi visuaalisen pikaoppaan valeuutisten lukutaitoon. Opas perustuu faktantarkistukseen keskittyneen amerikkalaisen organisaation (FactCheck.org) kirjoitukseen How to spotfake news?
Opas tarjoaa 8 vinkkiä sisällön arviointiin:
Arvioi julkaisu/verkkosivusto. Sisällöt ovat osa median tai julkaisun kokonaisuutta, jolla on omat linjauksensa ja toimintatapansa. Yhteydet ja taustat kertovat siitä, millainen näkökulma asiaan on mahdollisesti otettu juuri kyseisessä mediassa. Tarkista myös sivuston osoite. Verkossa valesivut voivat muistuttaa tarkasti mediaa, jolla on laaja yleisö ja johon luotetaan. Tällaisesta varjosivustosta hyvänä esimerkkinä on ABC News, jossa valesivuston osoitteena verkossa on: abcnews.com.co.
Otsikko voi johtaa harhaan – lue myös teksti. Räväkkä otsikko ei aina takaa, että teksti on linjassa otsikon kanssa. Kaupallisessa mediassa otsikoinnilla on myös myyntitehtävä. Huomion saavuttaminen on muidenkin kirjoittajien tavoitteena. Mitä räväkämpi otsikko, sitä varmemmin myös teksti kannattaa lukea ennen sen jakamista sosiaalisessa mediassa.
Arvioi kirjoittaja. Mikä on kirjoittajan tausta? Missä hän toimii? Mitä muuta hän on kirjoittanut? Väitetty tohtorin arvo ei aina kerro koko totuutta. Mistä tohtori on valmistunut, missä hän on asiantuntija tai millaisissa tehtävissä hän toimii?
Arvioi tiedon lähteitä. Onko kirjoituksella lähteitä? Millaisia ne ovat? Miten niitä on tulkittu? Alkuperäistä lähdettä voidaan myös tulkita siten, että tulkinta ei enää tee oikeutta asialle.
Tarkista julkaisupäivämäärä. Osa sisällöistä ei välttämättä ole väärää tietoa, mutta sisältöjen merkitys muuttuu, kun vanha uutinen esitetään uutena. Esimerkiksi Donald Trumpin presidentiksi valinnan on uutisoitu vaikuttaneen siihen, että Fordin tehtaiden tuotantu on siirretty Meksikosta Ohioon. Kyllä, tuotanto on siirretty, mutta vuonna 2015, joten Trumpilla ei ainakaan presidenttinä ole asiaan minkäänlaista vaikutusta.
Onko juttu vitsi? Sisältöä on hyvä arvioida yhteyksissään. Osa uutissivustoilta näyttävistä verkkosivuista on satiirisivuja. Toisinaan faktan erottaminen fiktiosta on tehty haasteelliseksi. Tunnetuimpien satiirisivustojen jutut (esim. The Onion, Lehtilehti.fi) ehkä erotellaankin helposti, mutta uusia tulee jatkuvasti lisää.
Arvioi asenteesi. Vahvistaako tieto omia käsityksiäsi vai kiistääkö se käsityksesi. Ihmisellä on taipumus vastaanottaa tietoa, joka vahvistaa hänen käsityksensä. Erityisesti tällaista informaatiota on houkutus uskoa, ja jättää tarkistamatta, pitävätkö tiedot paikkaansa. Jos tosiasiat kiinnostavat, on hyvä arvioida myös oma kykynsä ja halunsa vastaanottaa ja erotella tosiasioita.
Tarkista asiantuntijan näkemys. Faktantarkistus alkaa lisääntyä, ja siihen perehtyneitä organisaatioita tulee lisää. Faktatiedon paikkaansa pitävyyttä voi antaa arvioitavaksi myös kirjaston tietopalvelulle. Kirjaston tietopalvelut avustavat asiakkaita paitsi tiedonhaussa, mutta panostavat myös laadukkaisiin tiedonlähteisiin.
Valeuutisten ja faktantiedon vastakkainasettelusta on tullut myös asia, jota voidaan arvioida. Se on houkutteleva yksinkertaistus, joka on alkanut politisoitua. Faktoista ja niiden kertojista on jo syntynyt kiistaa. Mediat ja julkaisut eivät aina asetu yksiselitteisesti toden ja valheen akselille, ja sisällöissä voi olla virheellisten faktojen lisäksi asenteellisia ja aatteellisia vinoumia tai valtasuhteiden vaikutusta tulkintoihin.
Totuuden tai todellisen tilannekuvan saaminen ei aina onnistukaan pyrkimyksistä huolimatta. Kaikki tieto ei ole avointa. Väliin tulevat myös tulkinnat. Politiikassa monet kysymykset perustuvat arvovalintoihin, jolloin vastakkain eivät ole tosiasiat, vaan ratkaisumallit. Tieteessä samaa ilmiötä tutkittaessa voidaan päätyä erilaisiin tuloksiin, jolloin tulosten punnitseminen edellyttää paneutumista. Haasteellisia ovat myös kysymykset, jossa luotettavan tiedon saaminen edellyttäisi asiantuntemusta kyseessä olevassa asiassa.
Medialukutaidon kohentaminen ja tiedon laadun arviointi on silti asia, joka on yhä ajankohtaisempi ja tärkeämpi asia. Kirjastojen rooliin medialukutaidon opastaminen sopii hyvin. Informaatiolukutaito on ollut jo pitkään osana kirjastojen tiedonhankinnan koulutusta. Kun painotus on ollut tähän saakka laadukkaiden tiedonlähteiden opastamisessa, tiedon luotettavuuden ongelmat johtavat toiseen näkökulmaan: tunnistamaan tietoa, joka on horjuvalla perustalla.
Päivikki Karhula
Kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA on tuottanut kirjastoille malliksi visuaalisen pikaoppaan valeuutisten lukutaitoon. Opas perustuu faktantarkistukseen keskittyneen amerikkalaisen organisaation (FactCheck.org) kirjoitukseen How to spotfake news?
Opas tarjoaa 8 vinkkiä sisällön arviointiin:
Arvioi julkaisu/verkkosivusto. Sisällöt ovat osa median tai julkaisun kokonaisuutta, jolla on omat linjauksensa ja toimintatapansa. Yhteydet ja taustat kertovat siitä, millainen näkökulma asiaan on mahdollisesti otettu juuri kyseisessä mediassa. Tarkista myös sivuston osoite. Verkossa valesivut voivat muistuttaa tarkasti mediaa, jolla on laaja yleisö ja johon luotetaan. Tällaisesta varjosivustosta hyvänä esimerkkinä on ABC News, jossa valesivuston osoitteena verkossa on: abcnews.com.co.
Otsikko voi johtaa harhaan – lue myös teksti. Räväkkä otsikko ei aina takaa, että teksti on linjassa otsikon kanssa. Kaupallisessa mediassa otsikoinnilla on myös myyntitehtävä. Huomion saavuttaminen on muidenkin kirjoittajien tavoitteena. Mitä räväkämpi otsikko, sitä varmemmin myös teksti kannattaa lukea ennen sen jakamista sosiaalisessa mediassa.
Arvioi kirjoittaja. Mikä on kirjoittajan tausta? Missä hän toimii? Mitä muuta hän on kirjoittanut? Väitetty tohtorin arvo ei aina kerro koko totuutta. Mistä tohtori on valmistunut, missä hän on asiantuntija tai millaisissa tehtävissä hän toimii?
Arvioi tiedon lähteitä. Onko kirjoituksella lähteitä? Millaisia ne ovat? Miten niitä on tulkittu? Alkuperäistä lähdettä voidaan myös tulkita siten, että tulkinta ei enää tee oikeutta asialle.
Tarkista julkaisupäivämäärä. Osa sisällöistä ei välttämättä ole väärää tietoa, mutta sisältöjen merkitys muuttuu, kun vanha uutinen esitetään uutena. Esimerkiksi Donald Trumpin presidentiksi valinnan on uutisoitu vaikuttaneen siihen, että Fordin tehtaiden tuotantu on siirretty Meksikosta Ohioon. Kyllä, tuotanto on siirretty, mutta vuonna 2015, joten Trumpilla ei ainakaan presidenttinä ole asiaan minkäänlaista vaikutusta.
Onko juttu vitsi? Sisältöä on hyvä arvioida yhteyksissään. Osa uutissivustoilta näyttävistä verkkosivuista on satiirisivuja. Toisinaan faktan erottaminen fiktiosta on tehty haasteelliseksi. Tunnetuimpien satiirisivustojen jutut (esim. The Onion, Lehtilehti.fi) ehkä erotellaankin helposti, mutta uusia tulee jatkuvasti lisää.
Arvioi asenteesi. Vahvistaako tieto omia käsityksiäsi vai kiistääkö se käsityksesi. Ihmisellä on taipumus vastaanottaa tietoa, joka vahvistaa hänen käsityksensä. Erityisesti tällaista informaatiota on houkutus uskoa, ja jättää tarkistamatta, pitävätkö tiedot paikkaansa. Jos tosiasiat kiinnostavat, on hyvä arvioida myös oma kykynsä ja halunsa vastaanottaa ja erotella tosiasioita.
Tarkista asiantuntijan näkemys. Faktantarkistus alkaa lisääntyä, ja siihen perehtyneitä organisaatioita tulee lisää. Faktatiedon paikkaansa pitävyyttä voi antaa arvioitavaksi myös kirjaston tietopalvelulle. Kirjaston tietopalvelut avustavat asiakkaita paitsi tiedonhaussa, mutta panostavat myös laadukkaisiin tiedonlähteisiin.
Valeuutisten ja faktantiedon vastakkainasettelusta on tullut myös asia, jota voidaan arvioida. Se on houkutteleva yksinkertaistus, joka on alkanut politisoitua. Faktoista ja niiden kertojista on jo syntynyt kiistaa. Mediat ja julkaisut eivät aina asetu yksiselitteisesti toden ja valheen akselille, ja sisällöissä voi olla virheellisten faktojen lisäksi asenteellisia ja aatteellisia vinoumia tai valtasuhteiden vaikutusta tulkintoihin.
Totuuden tai todellisen tilannekuvan saaminen ei aina onnistukaan pyrkimyksistä huolimatta. Kaikki tieto ei ole avointa. Väliin tulevat myös tulkinnat. Politiikassa monet kysymykset perustuvat arvovalintoihin, jolloin vastakkain eivät ole tosiasiat, vaan ratkaisumallit. Tieteessä samaa ilmiötä tutkittaessa voidaan päätyä erilaisiin tuloksiin, jolloin tulosten punnitseminen edellyttää paneutumista. Haasteellisia ovat myös kysymykset, jossa luotettavan tiedon saaminen edellyttäisi asiantuntemusta kyseessä olevassa asiassa.
Medialukutaidon kohentaminen ja tiedon laadun arviointi on silti asia, joka on yhä ajankohtaisempi ja tärkeämpi asia. Kirjastojen rooliin medialukutaidon opastaminen sopii hyvin. Informaatiolukutaito on ollut jo pitkään osana kirjastojen tiedonhankinnan koulutusta. Kun painotus on ollut tähän saakka laadukkaiden tiedonlähteiden opastamisessa, tiedon luotettavuuden ongelmat johtavat toiseen näkökulmaan: tunnistamaan tietoa, joka on horjuvalla perustalla.
Päivikki Karhula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti