Parlamenttikirjasto

perjantai 19. helmikuuta 2016

Suomen kuumin kirjasto ja muita lehtijuttuja

Mielenkiintoinen näkymä Eduskunnan kirjaston historiaan avautuu lukemalla Eduskunnan kirjastosta kirjoitettuja lehtijuttuja. Lehtileikearkistoa on kirjastossa ylläpidetty enemmän tai vähemmän aktiivisesti 30-luvulta alkaen. 2000-luvun alussa lehtileikearkistosta luovuttiin. Tänä vuonna on tarkoitus jatkaa mediaseurantaa ja tehdä sitä myös takautuvasti.

Laina-ajat ja palautuskehotukset
Vuosien mittaan kirjaston laina-ajat ja erilaiset palautuskehotukset ovat päätyneet lehtien juttuaiheeksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.4.1963 kansanedustaja Hertta Kuusisen palauttamasta kirjasta, jonka Otto Wille Kuusinen oli lainannut 3.12.1917.


Lehtien kirjoituksia seurattiin tarkasti ja niihin myös reagoitiin. Kun sanomalehti Kaleva julkaisi 23.1.1983 pakinan otsikolla "Eduskunta ottaa rosvot kiinni", vastasi kirjaston ylikirjastonhoitaja Eeva-Maija Tammekann pakinaan nopeasti.


Pakinassa kerrottiin asiakkaalle soitetun ja ilmoitetun kirjoista, jotka tulisi palauttaa tai jos kirjoja ei löydy, niin ne tulisi korvata. Pakinan lopussa viitataan eduskunnan päivärahoihin samalla kun ”todellisia” rosvoja jahdataan ympäri maata. Ylikirjastonhoitaja Eeva-Maija Tammekann vastasi pakinaan asiallisen tiukasti otsikolla "Eduskunnan kirjaston kirja-lainat". Vastauksessa Tammekann toteaa kirjaston tehtävänä olevan siitä huolehtimisen, että verovaroin hankitut teokset palautetaan käytön jälkeen. Lopuksi Tammekann huomauttaa, ettei Eduskunnan kirjastolla ole mitään tekemistä kansanedustajien päivärahojen kanssa.
City-lehden myöntämä kunniakirja

Vuonna 1996 City-lehti valitsi Eduskunnan kirjaston kaupungin parhaaksi kirjastopalveluksi. Valinnan ratkaisi kohtelias lainassa olevan kirjan palautuskehotus:
"Pyydämme Teitä kohteliaimmin palauttamaan seuraavan lainaamanne teoksen se ja se. Koska teokseen on merkitty toisen lainaajan tilaus, toivomme, että palautatte sen mahdollisimman pian."
City-lehti mainitsee valinnan perusteeksi vielä kolme asiaa: kirjat noudetaan varastosta odottaessa, myöhästymismaksua ei ole eikä lainaajatietoja paljasteta.

Kirjaston tiloista
Eduskunnan kirjaston kertomuksesta tuli julkinen valtiopäiväasiakirja vuonna 1949.  Uuden vuosikertomuksen ilmestyminen oli tapaus ja se luettiin sanomalehdissä tarkkaan. Vuosikertomuksen asiat uutisoitiin Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa ja muissa suurissa päivälehdissä. Uusi Suomi oli poiminut 11.3.1965 vuoden 1964 vuosikertomuksesta hätkähdyttävän tiedon otsikoksi: "Eduskunnan kirjastossa nyt yli 300 000 nidosta. Tilaa vielä 4 vuoden hankinnoille".

Kesti kuitenkin yli 10 vuotta ennen kuin kirjasto sai uudet tilat. Loppuvuodesta 1978 avattu kirjasto Aurorankatu 6:ssa herätti huomiota. Kauppalehti uutisoi 2.2.1979 kirjaston uusia tiloja otsikolla "Suomen kuumin kirjasto". Kirjasto todetaan komeaksi, siistiksi ja ajanmukaiseksi, mutta mahdottomaksi paikaksi opiskella tai tehdä tutkimusta. Lukusaleissa todetaan olevan jatkuvasti 26 astetta, jonka takia niissä voi työskennellä "vain lyhyen tovin kerrallaan". Juttu päättyy toteamukseen "Henkilökunta on tietenkin jatkuvassa saunassa, väsynyt ja tuskastunut.".

Kun kirjasto avasi ovensa 15.5.2014 peruskorjauksen jälkeen, ilmastointiongelma oli korjattu. Helsingin Sanomat huomioi 19.5.2014 kirjaston avaamisen remontin jälkeen valitsemalla Päivän kasvoksi kirjaston johtajan Sari Pajulan. Ilmastointia ei jutussa tarvinnut mainita.

Kirjastoalan lehdissä varhaisin juttu Eduskunnan kirjastosta on A. H. Bergholmin kirjoitus "Suomen eduskunnan kirjasto" Kirjastolehdessä vuodelta 1912. Bergholm oli tuolloin Eduskunnan kirjaston johtaja. Myös Henrik Schauman kirjaston johtajana kirjoitti Eduskunnan kirjastosta. Mieleenpainuvin hänen kirjoittamista jutuistaan on ”Eräs virantäyttö Eduskunnan kirjastossa 70 vuotta sitten” Bibliophilos lehdessä vuonna 1980. Jutun sisältö on tarinana kirjaston historiasivulla.

Keskustelua kurssikirjojen saatavuudesta tieteellisissä kirjastoissa on käyty lehtien palstoilla monesti. Siitä ehkä seuraavassa bloggauksessani.

Eduskunnan kirjaston lehtileikearkisto on osa Eduskunnan arkiston kokoelmaa.


Päivi Erkkilä

Kirjaston historia verkkosivullamme
Tarinoita kirjaston historiasta
Eduskunnan arkiston palvelut

1 kommentti:

Pirkko kirjoitti...

Kiinnostava aihe. Tällainen eduskunnan kirjaston mediaseuranta on jopa yleishyödyllistä, sillä saammehan hieman selville, mitä ja miten valtaa pitävät lukevat. Mutta kyllä on nykyään olemassa kaikenlaista turhaakin mediaseurantaa. Onneksi suuri osaa näistä turhan tuntuisista tapahtuu yksityisin varoin ja yksityisten firmojen toimeksiannoista. Julkisilla varoilla tapahtuvan mediaseurannan tulee olla korkealaatuista ja yleishyödyllistä.
https://meedius.com/fi/mediaseuranta/