Parlamenttikirjasto

perjantai 20. helmikuuta 2015

Verkkosivuja uudistamassa III


Olemme jo parin vuoden aikana kertoneet verkkosivu-uudistuksestamme sen eri vaiheissa. Kirjoituksia on julkaistu Parlamenttikirjasto-blogissa: Verkkopalveluja uudistamassa
 ja Verkkopalveluja uudistamassa II.

Nyt meillä on taas kerrottavaa: sivuston julkaiseminen lähestyy vihdoin toden teolla.

Kirjaston verkkosivut ovat osa eduskunnan sivustoa, ja koska eduskunnan verkkopalvelu-uudistus on kestänyt pitkään eri syistä, on meidänkin sivujemme julkaiseminen viipynyt. Tänä keväänä se kuitenkin lopulta tapahtuu.

Olemme uudistusta valmistellessamme suunnitelleet sivustoa ja tuottaneet sille kirjaston asiakkaita hyödyttävää sisältöä. Lähtökohtina meillä on strategiamme ja viestintäsuunnitelmamme mukaisesti asiakaskeskeisyys ja ajankohtaisuus. Pyrimme selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen.

Toivomme, että asiakkaamme löytävät etsimänsä tiedot helposti. Kaikkien pääsivujen yläkulmasta pääsee nopeasti keskeisille sivuille, kuten aukioloaikoihin, yhteystietoihin ja Selma-kokoelmatietokantaan.

Toivomme asiakkaiden hyötyvän myös useista verkkotietopaketeista, joita olemme valmistaneet uusille sivuillemme. Näitä tullaan julkaisemaan kirjaston aihealueista ajan mittaan lisääkin.

Verkkosivut elävät ja täydentyvät jatkuvasti. Kun sivut tänä keväänä julkistetaan, toivomme palautetta niiden käytettävyydestä.


Sirkka-Liisa Korkeila



perjantai 13. helmikuuta 2015

Voisiko eduskuntavaaleissa antaa miinusääniä?



Erilaisissa televisio-ohjelmissa katsojille on pidempään annettu mahdollisuus antaa miinusääniä erilaisissa äänestyksissä. Esimerkiksi Big Brotherissa katsoja voi antaa asukkaalle miinusäänen, jos tahtoo äänestää tämän pois talosta.

Kaikki ovat huolissaan äänestysaktiivisuuden laskusta eduskunta- ja eurovaaleissa. Viime vuosina on  yhä useammin ehdotettu, että äänestäjien tulisi voida vaaleissa antaa myös miinusääniä ehdokkaille tai puolueille, jos ei tahdo näitä edustajiksi parlamenttiin. Miinusäänien antamisen on uskottu lisäävän ihmisten mielenkiintoa vaaleihin ja kasvattavan äänestysaktiivisuutta.


Televisio-ohjelmien lisäksi miinusäänien antamista on kokeiltu erilaisten yhteisöjen äänestyksissä.  Itä-Euroopassa miinusäänien antaminen on ollut mahdollista myös valtiollisissa vaaleissa. Venäjällä aina vuoden 2005 vaaliuudistukseen asti äänestäjillä oli mahdollisuus äänestää tiettyä puoluetta vastaan. Myös Liettuan vaalijärjestelmässä äänestäjillä oli samankaltainen mahdollisuus negatiivisen äänen antamiseen.  Itä-Euroopassa on kuitenkin luovuttu viime vuosina tästä äänestystavasta.

Myös Länsi-Euroopassa on ollut käytössä vaalijärjestelmiä, jotka antavat äänestäjille mahdollisuuden asettaa ehdokkaita haluamaansa suosituimmuusjärjestykseen. Irlannissa ja Maltalla esimerkiksi on käytössä siirtoäänijärjestelmä (Single Transferable Vote), jossa äänestäjä asettaa vaalipiirin ehdokkaat siihen järjestykseen, jossa haluaa heidän tulevan valituksi parlamenttiin.

Miinus- tai siirtoääniin perustuvat vaalijärjestelmät eivät ole yleistyneet, koska ne tekevät vaaleista vaikeasti ymmärrettävän ja ääntenlaskusta monimutkaisen. Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista.  Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.

Käytännössä miinusäänien antamiseen perustuva vaalijärjestelmä lisäisi puolueiden valtaa ja saattaisi vaarantaa monen vähemmistön aseman.

Miinusääniin perustuva vaalijärjestelmä olisi mahdollinen vain, jos vaaleissa käytettäisiin suljettuja puoluelistoja. Tällöin äänestäjä voisi päättää, äänestääkö tietyn puolueen ehdokkaita vastaan. Miinusäänten antaminen ei sovellu suomalaiseen vaalijärjestelmään, jossa äänestetään henkilöitä.  Esimerkiksi Helsingissä äänestäjä joutuisi arvioimaan kymmenien ehdokkaiden joukosta, kenelle antaisi miinusäänen.

Miinusäänien antaminen saattaisi myös vaarantaa vähemmistöjen aseman. On hyvin todennäköistä, että vaaleissa moni äänestäisi esimerkiksi ruotsalaista kansanpuoluetta vastaan ihan kielipoliittisista syistä. Vähemmistöt eivät enää välttämättä saisi edustajiaan eduskuntaan.

Perimmiltään ehdotus miinusäänien antamisesta on vastenmielinen.  Se perustuu negatiiviseen käsitykseen poliittisista oikeuksista. Kun nykyistä vaalijärjestelmäämme rakennettiin, eduskunnanuudistamiskomitea otti lähtökohdakseen positiivisen edustusoikeuden (1906):

”Eduskunnan tulee antaa kuva kansasta kokonaisuudessaan ja ilmituoda siinä esiintyvät eri pyrkimykset ja harrastukset. Meillä on ennen muuta tärkeää, että kaikki ovat mukana ja ettei sentähden harvalukuisempiakaan aateryhmiä estetä ottamasta osaa eduskuntaan ja sen työhön.”

Nykyisen vaalijärjestelmämme lähtökohtana on se, että jokaisella pienimmälläkin kansanryhmällä on positiivinen oikeus saada äänensä kuuluviin eduskunnassa. Miinusäänten antamiseen perustuvien vaalijärjestelmien lähtökohtana on vastakkainen, negatiivinen edustusoikeus: tietyiltä kansanryhmiltä tahdotaan  viedä pois oikeus saada edustajansa eduskuntaan.

Jokaisessa vaalijärjestelmässä on omat ongelmansa. Miinusäänien antaminen saattaisi hyvin lisätä äänestysvilkkautta, mutta samalla se vaarantaisi ihmisten oikeuden saada haluamansa edustaja eduskuntaan.

Timo Turja

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson

perjantai 6. helmikuuta 2015

Vaalikiireilyä


Eduskuntavaalit lähestyvät ja kaikille on jo varmaan selvää, että eduskuntatalon puolella on sekä vaalikuumetta että vaalikiirettä. Hallitus on antanut runsaasti hallituksen esityksiä, joiden käsittely työllistää paitsi kansanedustajia myös eduskunnan virkamiehiä. Vaalikuume on nähtävissä lisääntyvistä vaaligallupeista ja poliitikkojen reagoinneista niihin.

Vaaleista aiheutuvaa kiirettä on kuitenkin myös muualla kuin vain niin sanotussa valtiosääntöisessä toiminnassa. Itse aloitin Eduskunnan kirjastossa edellisten eduskuntavaalien jälkeen, joten pääsen nyt ensimmäistä kertaa kokemaan ja näkemään vaalien aiheuttaman toimeliaisuuden lisääntymisen. Tässä asioita, jotka vaaleihin liittyen ovat jo nyt tulleet työssäni vastaan.

Kaikki kansanedustajat valokuvataan valtakirjojen tarkistamisen jälkeen. Tämä valokuvaus täytyy kilpailuttaa ja kuvauksen toteutus tulee suunnitella huolella. Tällä hetkellä valmistelemme kilpailuasiakirjoja. Valokuvauksen jälkeen edustajien kuvat tulee saada painokelpoisina ladattaviksi eduskunnan sivuilta mieluiten jo seuraavana päivänä. Tämän prosessin suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Kuva-arkistoon tulee myös runsaasti vaaliviestintään liittyviä kuvapyyntöjä. Vaalikuume näkyy tälläkin saralla.

Eduskunnassa toimii lukuisia harrastekerhoja, joiden puheenjohtajana toimii kansanedustaja. Eräs valistunut kansanedustaja otti arkistoon yhteyttä avustajansa kautta, tiedustellen minne erään kerhon aineisto tulisi toimittaa kun hän ei enää asetu ehdolle. Eduskunnan arkistohan on tietenkin oikea osoite.

Eduskunnan kirjastossa on pienehkö vaalimainoskokoelma, jota hyödynnetään muun muassa erilaisissa näyttelyissä. Tätä aineistoa on kerätty lähinnä kirjaston virkamiesten toimesta. Tänä vuonna olemme päättäneet lähettää pyynnön toimittaa vaalimainoksia kirjastoon niille kansanedustajille, jotka asettuvat uudelleen ehdolle sekä eduskuntaryhmien pääsihteereille. Näin toivomme saavamme valtakunnallisesti kattavamman otoksen vaalimainoksista.

Valtiopäiväasioiden uuden asianhallintajärjestelmän rakentaminen on loppusuoralla. Uusi järjestelmä on tuotantokäytössä 22.4.2015. Järjestelmän viilaus ja testaus on nyt käynnissä. Tiedonohjaussuunnitelmaankin on tullut esiin korjaus- ja täydennystarpeita. Myös viimeisiä Sähke 2 –määräyksen vaatimuksia saatetaan kovaa vauhtia kuntoon.

Eduskunnan kirjaston käyttäjäkyselyllä kartoitamme kirjaston palvelujen käyttöä ja laatua, peruskorjattujen tilojen toimivuutta, kirjaston viestinnän tavoittavuutta ja muita kirjaston palvelukehityksen kannalta tärkeitä asioita. Kysely päätettiin tehdä nyt, jotta saamme näkyviin myös istuvien kansanedustajien näkemykset. Jos Sinä et ole vielä vastannut kyselyyn niin käytä arvokasta aikaasi noin 10 minuuttia ja avaa kyselylomake osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin893978&SID=692e9070-5725-4538-a669-d3caf2268547&dy=1749654307

Valtiosääntöisen työn hedelmät tulevat viiveellä arkistoon. Osa aineistosta saataneen luovutuskuntoon jo vaalitauolla ja loputkin tulevat hoiviimme syksyn aikana.  

Vauhdikasta kevättä kaikille ja muistakaa äänestää!  

Jari Suutari