Jouluisiin lukuhetkiin

Joulu on perinteisesti kirjojen aikaa. Kirjakaupoissa asiakkaita riittää tungokseen saakka ja uutuuksia kääritään paketteihin. Hyvä niin - monelle taitavat kirjalahjat olla niitä kaikkein mieluisimpia. Itsekin olen esittänyt kirjalahjatoiveen, toivottavasti vanha joulupukki muistaa sen.

Jouluisiin lukuhetkiin voi varustautua myös suuntaamalla askeleensa Eduskunnan kirjaston hyllyille vaikkapa luokan 43 ääreen. Tuohon luokkaan on sijoitettu kirjallisuutta aiheesta ”historia”. EKS:in, Eduskunnan kirjaston asiasanaston, aiheluokituksen mukaan historian luokka jakautuu alaluokkiin: Teoria ja tutkimus, Suomen historia, Ruotsin ja Venäjän vallan aika, itsenäisyyden aika, aatesuunnat sekä Euroopan ja maailman historia. Jokaisen alaluokan alta löytyvät siihen sisältyvät asiasanat.

Historialuokan hyllyistä löydät esimerkiksi poliitikkojen ja merkittävien vaikuttajien muistelmia ja elämäkertoja sekä kotimaasta että ympäri maailmaa.

Jokaiselle näistä kiinnostuneelle voi EKS voi olla avuksi.

Kun napautat asiasanaston sanaa ”elämäkerrat”, avautuu alla oleva näkymä:

Napauttamalla kohdasta ”Hae Selmasta”, pääset Eduskunnan kirjaston kokoelmaluettelon, SELMA:n, viitteisiin. Avaamalla viitteet saat tietoja kirjaston kokoelmiin kuuluvista elämäkerroista ja niiden saatavuudesta. EKS ohjaa lisäksi katsomaan, mitä tuloksia saat asiasanalla ”muistelmat”.

Hyllyjen ääressä on mukavaa tutkia kirjoja ja tehdä löytöjä. EKS:in ja SELMA:n kautta voit kuitenkin selailla vaikka kotisohvalta, mitä lukemista löytyy. Sen jälkeen voitkin suunnata Eduskunnan kirjastoon Postitaloon.

Kirjasto on avoinna  maanantaina aatonaattona klo 16:een, tapaninpäivän jälkeen perjantaina klo 18:aan ja lauantaina 28.12.2013 klo 9 – 16. Tervetuloa!

Rauhallista Joulua!

Mirja Pakarinen

Brittiläisten säädöslähteiden jäljillä

Kävimme kollegan kanssa lyhyellä opintomatkalla Lontoossa viime viikolla. Tavoitteena oli selvittää brittiläisiä oikeudellisen tiedon lähteitä, erityisesti lainsäädäntöä. Iso-Britannia on common law –maa, jonka oikeusjärjestelmä itsessäänkin jo eroaa suuresti suomalaisesta järjestelmästä. Siinä missä meidän tärkeimpänä oikeuslähteenämme ovat säädökset, Britanniassa säädettyjen lakien lisäksi oikeustapaukset ovat keskeisessä asemassa oikeuden sisältöä selvitettäessä ja tulkittaessa. Myös Brittein saarten pitkä ja monipolvinen historia antaa oman haastavan lisämausteensa oikeusjärjestelmän hahmottamiseen.

Ajatuksen opintomatkasta kirvoitti konkreettinen tarve. Saamme kirjaston tietopalveluun säännöllisesti kysymyksiä ja tiedonhakupyyntöjä brittiläisestä lainsäädännöstä. Opinnäytteiden tekijät, tutkijat ja muut asiakkaamme tarvitsevat tietoa siitä, miten jokin asia on lainsäädännöllä järjestetty muissa maissa. Tarkoituksenamme oli saada kokonaiskäsitys siitä, mitä ja millaisia työkaluja Ison-Britannian osalta on tarjolla.

Institute of AdvancedLegal Studies (IALS) on osa University of Londonia. Instituutti on tarkoitettu vain jatko-opiskelijoille, ja sen erityisaloja ovat muun muassa kansainvälinen oikeus ja vertaileva oikeustiede. Instituutin kirjaston asiantunteva henkilökunta piti meille tiiviin kaksipäiväisen koulutuksen. Aluksi saimme lyhyen historiakylvyn, josta etenimme säädöksiin, lain esitöihin ja parlamenttiasiakirjoihin. Tutustuimme sekä maksuttomiin että kaupallisiin tiedonlähteisiin. Pääpaino oli sähköisissä palveluissa, joiden avulla pääasiallisesti teemme oikeusvertailevia tiedonhakuja Eduskunnan kirjastossa.

Vierailulla selvisi lopullisesti se, mitä olimme jo osanneet epäilläkin, eli että pelkästään maksuttomia internetlähteitä käyttämällä on haastavaa muodostaa luotettavaa käsitystä voimassaolevan oikeuden sisällöstä tai lainsäädännön muutoksista. Mitään suomalaista Finlexiä vastaavaa oikeudellista tiedonlähdettä Isossa-Britanniassa ei ole. Kaupallisilla kustantajilla sen sijaan on tarjolla ajantasaista lainsäädäntöä, koosteita ja selostuksia oikeustapauksista ja oikeudellisia kausijulkaisuja eri formaateissa. Esimerkiksi Westlaw ja Lexis ovat laajoja (ja hintavia) palveluita, joissa on monipuoliset hakuominaisuudet.

Kahden intensiivisen päivän aikana saamamme hyödyllisen opastuksen korvasimme brittikollegoillemme esittelemällä vuorostamme heille suomalaista oikeusjärjestelmää ja oikeudellisia tiedonlähteitä - niiltä osin kuin se kielimuuri huomioon ottaen oli mielekästä. Lopuksi tutustuimme lyhyesti instituutin kirjaston mittaviin kokoelmiin, myös sen pieneen Suomea käsittelevään hyllylliseen, ja sovimme vaihtavamme tietoja käyttökelpoisista tiedonlähteistä, puolin ja toisin.

 
Marja Autio